Kristalliputous Legacy

Tervetuloa seuraamaan ensimmäisen LC-sukuni,Kristalliputouksen tarinaa. Jos et vielä tiedä The Sims 2 Legacy Challengesta,saat lisää tietoa sivulla olevista linkeistä (linkitän myös muita legacyja). Pelaan aika lailla sääntöjen mukaan,mutta aloitin suoraan talosta (15 732 simoleonia maksavasta). Noh,eipä sitten muuta kuin kehoitus: lue ja kommentoi!:)

sunnuntaina, helmikuuta 25, 2007

18. Järkyttävä tapaus

Viime jaksossa Johannes ja vasta teini-ikäinen Aada kuolivat, ja Amandasta tuli sen johdosta perijä. Tyttö meni suoraan yliopistoon ja Koppilan asuntolaan.
VAROITUS: tämä osa sisältää paljon turhia kuvia ja on melkoisen sekava. Ainakin minulla oli sekava olo tätä pelatessani, ja shokeerasin vielä tuon järkyttävän tapauksen sattuessa enemmän kuin olisi ollut tarvis. No... koko osa ei ole omistettu yliopistoelämälle... Joka tapauksessa, jakson pariin!

Heti ensimmäisenä yliopistolla Amanda meni juttelemaan tälle hyvin "komealle" Retu Töllöselle. Ygh, ei tuohon saa ihastua. Moinen touhu olisi itsekästä tulevia sukupolvia ajatellen... varsinkaan tuollaista nenää ei saisi missään tapauksessa sukuun päästää!

Hmph. Vai että Retu pitää Amandaa vastenmielisenä... no, ainakaan ei tule flirttailemaan tai mitään. Valitettavasti myös muut asuntolalaiset eivät oikein tulleet toimeen vaalean kaunottaremme kanssa, mistä lie sitten johtuikin. Se tosin ei haitannut, sillä asuntolassa oli vain rumia miehiä ja muutama ruma nainen.

Urgh! Retu oli kaikkialla. Amanda kierteli kampuksen kauppoja ja osti kännykänkin. Mutta joka paikassa sai törmätä tuohon öykkäriin... joka ei edes ilmeisesti käyttänyt kenkiä?

Yliopisto oli täynnä miehiä, kaikki vain sattuivat näyttämään... jokseenkin yhtä hyviltä kuin tämä Silvo Petelius tässä.

Amanda oli mennä miestenvessaan! Onneksi tuo äsken mainittu Silvo meni liruttelemaan juuri ennen häntä, ja nuori neiti huomasi erehdyksensä ajoissa.

Koppilan asukkaat alkoivat muutamaa tyyppiä lukuunottamatta jo lämmetä perijättärellemme, ja saipa hän vielä ystävänkin tästä Lempi Remeksestä, vaikka aluksi Amanda ei oikein halunnut tutustua tyyppiin, jota luuli Laamakerholaiseksi.

Amanda piti tummista miehistä, mutta oli samalla lätkässä blondeihin. Siispä tämä Lalli Harakka onkin täydellinen... ehei! Muuten mies on ihan ok, mutta nenä oli kurja. Ensisuudelmansa hän tältä pottapäältä kuitenkin sai.

"Mää oon rokkiprinsessa, ou jee, ooooooon rokkiprinsessaaaaaa..." Amandasta oli kiva jammailla uudella kitarallaan, jonka hän oli omasta hetkellisestä toiveestaan ostanut. Tämän johdosta turhan monet asuntolalaiset vain innostuivat tulemaan hänen huoneeseensa kutsumatta rämpyttääkseen kitaraa, ja sen johdosta Amandan oli pakko lukita huoneensa ovi.

Oh! Hän todella sai 50 simoleonia soitostaan. Oikealla on uusi ystävätär, jonka nimeä tosin en muista. Asuntolan tyttöjen kanssa Amandalla alkoi tosiaan sujua, voi kun kundirintamallakin menisi paremmin. Ja punapaitainen rumilus taasen on Amandan ihailija... kengätön ällötys oli koko ajan tiirailemassa leidiämme päin. Ja sitten tuo... jonka nimeä en muista, tuo tumma poika... hän on Amandan senhetkinen ihastus, joka muuten jaksoi soitella vielä pitkään senkin jälkeen kun tyttö oli ilmoittanut heidän juttunsa loppuneen.

Se oli viuhahdus... Amandan mielestä yliopisto ilman viuhahtelijoita oli kuin kartano ilman uima-allasta, täysin turha! Tosin, hän olisi ehkä voinut vain katsella sivusta muita nakuilijoita, mutta oli päättänyt viuhahtavansa kerran kun nyt kerta oli yliopistoon päässyt. Hän herätti kauhua Koppilaisissa, tai no, niissä muutamassa jotka sattuivat silloin alakertaan. Esimerkiksi näissä uusissa kavereissa.

Eh, Virve Kalliala ei tainnut ihan tykätä, kun Amanda tuli tanssimaan hänelle... vaikka oli se aloha-teemainen tanssiesitys hyräilyn kera ihan mielenkiintoinen. Teuvo Tormanen vain piti keskustelua yllä, vaikkei kukaan oikeastaan koskaan jutellut hänelle. Tosin, kun Amanda tuli tanssimaan hänelle, mies lähti pienen hämmennyskohtauksen jälkeen täyttä pahkaa karkuun.

Amanda alkoi seurustella Leevi Puljulan kanssa, joka omasi tytön kanssa täysin yhteensopivan luonteen ja oli ihan siedettävän näköinen. Leevillä vain oli kurja tapa kirjoittaa esseitä joka paikassa. Silloinkin, kun hänet oli varta vasten kutsuttu kylään, hän heti tervehtimisen jälkeen veti esseevihkonsa esiin ja alkoi tihrustaa. Suhteen ylläpitäminen oli näin hyvin vaikeaa, kun mies ei muuta tehnytkään, kuin kirjoitteli esseitä.

Leevin esseevimmasta huolimatta pari pääsi kihloihin, ja Amanda päättikin, ettei yliopistolla olisi enää mitään hänelle nyt kun oli kerta mies näin alustavasti saarrettu. Ja lisäksi, kotiin palaamalla hän sai taas helliä Muksua... tytöllä -tai naisella, aikuiseksihan likka kasvoi- on nimittäin elämäntoiveena 20 hyvää lemmikkiystävää! Jaahas, sitä meinataan sitten haalia kaikki kadun kulkumustit ja -mirrit kotosalle ja pakottaa ne hyviin väleihin kanssaan? Isoisäänsä hän tulee. Ja isoisänsä tavoin elämäntoive ei tule toteutumaan, että hahhahhaa vaan sinulle Ama.

Amanda ehdotti Leeville yhteenmuuttoa, ja suostuttuaan poika kasvoi nuoresta aikuisesta täysiverikseksi (leopardi)mieheksi. Hän halusi olla kunnon machomies... mutta ei saanut, vaan kuljetettiin heti vaatekaapille josta hänelle revittiin Hectorin vanhat kuteet ja joutuipa mies vielä peilinkin eteen lookiaan uudistamaan.

Leevin ja Amandan "näyttävät" häät. Vain Roosa oli katsomassa, mutta eipä nuoripari muita elossa olevia sukulaisia oikein omannutkaan. Ja onhan sitä ainakin vihkikaari ja kaunis hääpuku...

Ainahan sitä pitää pientä flirttiä olla... vaimon äidin kanssa? No, leikkimielistähän tuo on. Roosalla on tosin näemmä taipumusta vetää viatonta flirttiä väärien henkilöiden kanssa, kuten miehensä isän ja tyttärensä tuoreen aviomiehen kanssa... *kröh* Mutta hemaiseva ilme joka tapauksessa.

Onpas siinä suloinen pari... ja sitten vaan viidettä sukupolvea kehiin!

Raskaana? Khylläh. Ja tridimps-ääni tuli heti ekalla kerralla... Tämä raskaus oli tosin melkoisen raskas.

Tuo auto on sitten aina ollut Krissuilla. Ensin se oli tuollainen, kun ei ollut varaa parempaan, mutta ei sitä kuitenkaan koskaan ostettu hienompaa. Auto on periytynyt suvun miehiltä toiselle, ja nyt oli Leevin aika saada tämä kunnia. Hänellä ei ollut entuudestaan omaa autoa, joten tuo koliseva rakkine kelpasi ihan hyvin. Ja sitten olikin aika lähteä shoppailemaan vaatteita... eihän sitä sopisi vaimon isoisän vaatteissa kulkea! Tämän tajuttuaan Leevi menikin ylpeästi alusvaatteillaan Ananasuihin. No, ainakin myyjät ymmärsivät, että mies todella tarvitsi kunnon vaatteet.

Niin ja Tenavatornissakin tuli käytyä. Hän löysi sisäisen lapsensa ja vietti monta tuntia sisäänkäynnin lelusotilaille vitsaillen.

Roosan mielenterveys kärsi. Hän oli jo luopunut toiveistaan ryhtyessään paremmaksi äidiksi ja hylätessään kaikki kymmenien simien kanssa muhinoinnit, mutta pelkojen toteutuessa peräkkäin kymmenisen kertaa hän sekosi täysin. Muksu kun meni repimään huonekaluja.

Alusvaaterocks featuring Pregnant Woman ja kitara! Leevi ja Amanda perustivat bändin, ja pitivät tuota oikein oivallisena nimenä. Leevi huomasi myös taitavansa räppäämisen paremmin kuin kuvittelikaan. Ainiin, hänen tavoitteensa on suosio ja elämäntoiveensa on tienata 100 000 simoleonia. Luonteeltaan mies on Leijona, eli sottapytty, menevä, laiska, vakava ja marisija (melko perus Kristalliputous, tervetuloa sukuun). Ja luovuuspisteitä hällä oli 7, nykyään kaiketi 9. Muitakin pisteitä oli kertynyt vähintään kolme per taito. Ja mukanaan hän toi 13 000 simoleonia.

Uratoiveena heilui politiikka ja urheilu. Kun lehdestä löytyi heti ilmoitus 'etsitään kisamaskottia', päätti Leevi ottaa työn vastaan. Jees, työtä tekevä mies. Eipähän enää elellä toisten eläkerahoilla.

Jaah. Johannes kuoli sittenkin nälkään, ei säikähtämiseen. Uih, on se kuitenkin söpöä... haamumies hellii haamukisuaan... Johku kävi myöhemmin varastamassa ruokaa jääkaapista.

Leevillä ja Roosalla synkkasi hyvin. Molemmat tykkäsivät esimerkiksi katsella painia yhdessä. Itseasiassa heillä meni niin hyvin, että Johku tuli mustasukkaiseksi ja kummitteli molemmille. Sen jälkeen hän myhäili tyytyväisesti ja lähti muille apajille.

Eeeei! Ei Amandaa! Kuka tahansa muu mutta ei Amandaa! Vauvakin syntymättä!

Eih! Roosa oli syömässä ja Leevi nukkumassa, kumpikaan ei ehtinyt anelemaan Amandan puolesta. Miten nyt käy? Kuka jatkaa sukua? Vai sammuuko se kokonaan? Onko tämä loppu...?

Ei, tämä ei ole loppu! Amanda saatiin takaisin haudantakaimella. Ja vaavi yhä masussa täysissä voimissaan niinkuin äitinsäkin. (olin ihan shokissa kun hän kuoli ja revin hiuksia päästäni... rikoin siis koodisääntöä *nyöks* mutta poistin tietysti haudantakaimen heti käytön jälkeen... tästä lähtien kaikki saavat hommata kymmenen lasta... enkä sitten -tiedoksi vain- meinaa enää käyttää koodeja enkä muutenkaan rikkoa sääntöjä. Hoh. No. Eteenpäin.)

Aadan ensimmäinen kummittelu. Ensin pienet teiniangstit ja sitten tyttö leikki kummitus-Raksun kanssa kummitus-kisulelulla.

Kun Amanda oli taas elossa, hän jatkoi miehensä kanssa tyylikästä bändiään. Yhtye tosin muuttui sen verran, että Veeti olikin kitaristi ja Amanda basisti, eikä kukaan heitellyt riimejä. Mutta Roosa heitti sadalla simoleonilla molempia.

Synnytys käynnistyi kun paikalla oli vain virnuileva Veeti, joka ei oikein ymmärtänyt simielämän ihmeistä mitään, vaikka entinen esseepoika olikin, synnytyksistä ei oltu kerrottu yliopistossa. Siispä Amandan yrittäessä hengittää oikealla rytmillä, Veeti matki häntä ja alkoi yhdessä vaiheessa uskoa synnyttävänsäkin itse. Hullu mies.

Mutta söpö vaavi sieltä kuitenkin putkahti, Amandan, ei Veetin vatsasta. Tyttö on perinyt isänsä hiukset ja silmät. Nimeksi annettiin Terhi.

Noniin. Pahoittelen osan... sekavuutta... outoutta... ja kenties kerrontakin tökki. Tämä osa tuntui minusta itsestäni jotenkin... etäiseltä... no mutta juu. Seuraava tulee 27-28.2 tai sitten vähän myöhemmin. Ajattelin tehdä sen ennen kuin saan Vuodenajat, mutta ehkä koulu yllättää entistä suuremmalla läksymäärällä näin talviloman loputtua. Viikon sisällä joka tapauksessa.
Sitten vielä: kiitos kaikista kommenteista, arvostan niitä ja saan vielä enemmän puhtia pelaamiseen! Siispä kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita... eli kommentoippa sinäkin kun tämän osan kerta luit. ;)

7 Comments:

At 12:28 ip., Blogger i.f. said...

Käskystä heti kommentoin ;)
Mutta mitä kirjoittaisin, tuntuu jotenkin tyhmältä kirjoittaa aina kaikkin, että tykkäsin, jotain muuta pitäisi joskus saada aikaiseksi...

*Vain lukemalla sivu sivulta,
vain elämällä päivä päivältä,
tarina vie mukanaan seikkailuihin,
yllätyksiin, iloihin ja haasteisiin,
alati vaihtuviin kuin itse elämä.*

 
At 4:59 ap., Anonymous Anonyymi said...

Eihän tarina ollut sekava ^^ (tavallaan?) Onneksi käytit haudantakainta, muuten se olisi ollut itkun paikka. Aiotko muuten lopettaa kymmenenteen sukupolveen vai jatkaa eteenpäin? (Jatka jatka jatka!) Hyvä tarina, hauskoja juttuja ja nättejä simejä ^__^ jatka samaan tapaan! T: *Mursu*

 
At 5:30 ap., Anonymous Anonyymi said...

Ei osa minun mielestäni ollut kovin sekava. Kristalliputouksia vaivaa kuolemakirous, paha juttu. :)

 
At 7:12 ap., Blogger Nana said...

Minä aika varmasti pelaan vain kymmenenteen sukupolveen... mutta saas nähdä.
Mutta juu, joku ihmeen kirous Krissuilla on... tai sitten kuolleet vain sattuvat vihaamaan viattomia sukulaisiaan, haamuthan ovat aina säikäyttämässä kaikki kuoliaiksi. *murh*

 
At 8:24 ap., Blogger Hayley said...

Huih, onneksi sait vaavin ja Amandan takaisin! Minusta tämä oli oikein mainio jakso ja erittäin ei-sekava - ainakin verrattuna minun jaksoihini xD

 
At 6:50 ip., Anonymous Anonyymi said...

Hei, tulin kysymään, että sopisiko linkitys? <:

 
At 6:53 ip., Anonymous Anonyymi said...

Oho, eikö tuo edellinen kommenttini tullutkaan sellaisena kuin sen laitoin, vai näenkö harhoja? :o

osoite on siis http://comanorma.vuodatus.net mikäli se ei taaskaan näy, vaikka sen edelliseenkin kommenttiin laitoin.

 

Lähetä kommentti

<< Home