11. Teini-iän tuskaa

"En minäkään ymmärrä taiteesta mitään!" Loppujen lopuksi Mannalla ja Arvilla olikin paljon puhuttavaa ja samoja mielipiteitä. Juttu ei kuitenkaan luistanut tarpeeksi,sillä he eivät todellisuudessa sopineet toisilleen ollenkaan... mikä johtui tietysti siitä,ettei ennustajaeukko arvostanut köyhiä asiakkaita (omaisuus on tällä hetkellä semmoset 65 000 simoleonia).




















"Heippati hei..." niinpä hyvästien aika koitti pari minuuttia ennen treffien loppumista. Tärskyt olisivat voineet kyllä loppua aiemminkin,Arvi kun oli enemmän kiinnostunut pöntöistä kuin hemaisevasta deitistään. "...Eikä nähdä enää koskaan." Manna lisäsi mielessään hyvästeihin. Siinä meni 111 simoleonia neljään äklönrumaan tolvanaan,eikä Manna ole vieläkään saanut ensisuudelmaansa (jonka hän haluaa saada heti,vaikkei ole ollut teininä niin pitkään).




















Kaikki tanssimaan! Manna ei ole vieläkään luopunut unelmastaan tulla mestaritanssijaksi,ja niinpä aina aikaa saatuaan hän vain tanssi. Pikkuvelikin tuli innoissaan mukaan,samoin taustalla jammaileva Joonas,joka oli juuri lopettanut puhelunsa Kreivitär Siitosen kanssa.




















Johannes harrasti tosin tanssimisen sijaan leveilyä. Hän rakasti siinä petien petaamisen ohella valokiilaa ja huomiota,niinpä talossa nähtiin paljon kärrynpyöriä ja kuperkeikkoja joille vanhemmat taputtelivat haltioissaan.




















Manna taas ei pitänyt leveilijöistä. Mokomat huomionkerjääjät! Manna onkin juuri parahiksi saanut finnejä... on tullut mässäiltyä paljon keksejä ja perunalastuja,eikö niin,tyttö?




















Johanneksen epäonnistuttua käsilläseisonnassa ja Mannan hahatettua tälle ilkeästi,jonkun älypään ruoka paloi. Tulipalon syttyessä talon miesvoima tietysti ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin... Joonas nukkuu sikeästi,joten nuori ja vetreä uros,Rohkea Hector ottaa tilanteen haltuunsa tyylikkäästi... piiloutumalla jääkaapin viereen. Hyvin menee,olet oikea karju...




















Raksun hauta laitettiin teleskoopin taakse ja sen muistoksi laitettiin myös kukkia. Yöpukunainen kävi myöhemmin salaa suremassa lemmikkiystäväänsä,vaikka esittikin muille olevansa kiinnostunut vain haudan tuomista pitokuluista.




















Joku tarjosi herkullista iltaruokaa. Kuka? Se jäi mysteeriksi,mutta ei se ketään kiinnostanut,kunhan sai pötsin täyteen herkkuruokaa eikä tarvinnut ensin itse alkaa tekemään mitään. Ruokakeskustelu kävi kovana,ja siitä puheenollen... Netta sulki silmänsä ja veti naamalleen autuaan ilmeen kun Manna otti tuon aiemmin unelmoidun jössikän puheenaiheeksi.




















Netta ostikin sitten tietokoneen uutta harrastustansa varten. Mekaniikan lisäksi hän hallitsee täysin nyt myös luovuuden,niinpä hän päätti alkaa kirjoittamaan romaaneja. Siitähän voisi tulla todellinen menestys nyt kun hän itse on niin luova.




















Johannes oli koulussa hyvin suosittu,toi kavereitakin kotiin koulusta. (ja taas joku minun ja kaverini teemarumilus)




















Johannes on nyt teini-ikäinen. Edellisen elämänvaiheensa aikana hänestä tuli: Ihmelapsi. Aivan mahtavaa! Johannes elää nyt täydellistä elämää!




















Johannekselle pyörähti Suosiotavoite ja hän on erittäin kiehtoutunut hajuvedestä ja meikeistä (mitä minä sanoin siitä vaaleanpunaisesta setistä ja mameroisuudesta...),kuntaas punaiset hiukset saavat hänet yökkäilemään.




















Ja tässä on Kristalliputouksen sukukartano! (heh;D)




















Johannes rakasti siis kolmea asiaa eniten elämässään: petien petaamista,huomiota ja isosiskonsa kiusaamista. Mannan suhde Johannekseen parani -Johanneksen silmissä. Manna sen sijaan alkoi pitää veljestään vähemmän ja vähemmän. Lökäpöksyiskä (lempinimiä on kiva antaa) puolestaan kaipasi tuolia,ja otti Netan uuden tietokonetuolin silmätikukseen.




















Manna vs. Johannes. Manna otti taistelun hyvin vakavasti,mutta se ei silti selitä,miksi hän halusi mennä seinän läpi.




















Ja Manna voitti. Pinkupoju ei pystynyt aluksi edes liikkumaan. Manna oli todella tyytyväinen ja sai vielä mukavan muiston -Johannes sai vain ikävän punaisen hävitystä taistelusta.




















Johannes vaati uusintaottelua mutta hävisi jälleen. Tällä kertaa kävi vielä huonommin kuin edellisellä,poikarukka meni vielä pöydästäkin läpi.




















Seuraavaa taistelua Joonas-vaari joutui todistamaan. Hän oli hyvin huolissaan Mannasta,mutta buuasi Johannekselle. o_O




















Ja kukahan se taas voitti? Manna hohotteli siinä voitonriemuisena,mutta Johannes oli niin häpeissään tytölle kolmatta kertaa häviämisestä että työnsi päänsä seinän läpi.




















Hetken itkeskeltyään Johannes päätti kuitenkin vielä haastaa Mannan,ja oli oikeastaan jo varma voitostaan.




















Heh,onpahan vaan aika hauskat asennot.;)
No,Johannes joka tapauksessa hävisi neljännen kerran.




















Johannes ei kuitenkaan luovuttanut,mutta viides taistelu loppui todella lyhyeen -Mannan voittoon. Isäukko-Hector joutui olemaan todistamassa tätä taistelua,ja oli hyvin huolissaan lapsistaan. Lopuksi hän kuittasi kaiken hymyllä ja "Teinit on teinejä"-lausahduksella.




















"Isää..." Manna hävisi seuraavan ottelun,mistä Johannes oli hyvin ylpeä. Kuudes kerta toden sanoo... Manna meni itkeskelemään Lökäpöksyiskälle,mutta tämä ei ollut erityisemmin kiinnostunut tyttärensä huolista. "Meilläpäs onkin jääkaappi,jääkaappi,jääkaappi... lallatilallallaa..."




















Netta päätti ryhtyä vanhuuden päivillään kunnon kansalaiseksi ja lopettaa rikosuran... tai no,oikeastaan hänet erotettiin töistä (snifkis! Voih,vastasin väärin urakysymykseen.;(). Senpä takia mammonatavoitteinen Kastis päätti viimein mennä töihin,ja saikin töitä Liiketalousuralta Sihteerinä. Hmmm,hän on vähän lihonut.




















Manna lähtikin sitten yliopistoon,mutta ei aivan tyhjätaskuna. Vanhempien antaman pienen kukkaron lisäksi hän sai stipendinkin,Simakatemian apurahan loistavista arvosanoista.




















Myös Johannes lähetettiin ylempään opinahjoon kasvamaan nuoreksi aikuiseksi. Ja hänkin sai Simakatemian apurahan,vaikka molempien arvosanat olivat hieman laskeneet huonompien asenteiden vuoksi, 9,5 oli siis molemmilla koulun keskiarvona. Stenvall-instituutti,täältä tullaan! Harmi vain,että osakunta pitää perustaa taas uusiksi...

Tämä osa oli muutamaa kuvaa standardia lyhyempi,lähinnä koska haluan seuraavasta kokonaan yliopistolle pyhitetyn osan.
Ja nyt aletaankin miettiä näitä perijä-asioita. Eli,kertokaa kumman haluaisitte perijäksi... laitan myös sellaisen kuvaäänestystopicin Radolaan. Seuraavan osan ajattelin laittaa kun perijä on varmistunut. Olen jo aika varma siitä,mutta haluan todellakin niitä mielipiteitä. Jos saisin tässä edes muutaman,se seuraava osa tulee varmaan huomenna/ylihuomenna. Muutoin ainakin muutaman päivän sisällä. Ensi kertaan!:)