Kristalliputous Legacy

Tervetuloa seuraamaan ensimmäisen LC-sukuni,Kristalliputouksen tarinaa. Jos et vielä tiedä The Sims 2 Legacy Challengesta,saat lisää tietoa sivulla olevista linkeistä (linkitän myös muita legacyja). Pelaan aika lailla sääntöjen mukaan,mutta aloitin suoraan talosta (15 732 simoleonia maksavasta). Noh,eipä sitten muuta kuin kehoitus: lue ja kommentoi!:)

sunnuntaina, joulukuuta 31, 2006

13. Tervetuloa ja hyvästi



















"Ai että! Iskä laittaa nyt pipoaan... nooinn... ja isän pikku pallero kasvaa yhtä kauniiksi kuin iskä..." yleensä miehiä sanotaan kyllä enemminkin komeiksi... ettei vaan olisi Johku taas unohtanut sukupuoltaan.




















Oih,vastarakastuneiden ihanaa elämää. Roosa ei sitten jaksa muistella ex-poikaystäväänsä eikä varsinkaan veljeään,tyttö on päässyt jo sisään sukuun,josta ei ole paluuta. Muhhahhahhaa.




















Nuorten rakastavaisten tanssittua hitaita lavan valloittaa arvoisa suvun aloittaja,Netta tha Mäkätimummu. Siinä on edelleen semmoinen ote... (sama ilme ja asento kuin eräässä ekstrassa)




















"...Ja jonkun pitää sitten ehdottomasti oppia maalaamaan!" aivan,Kastis. Netta alkaa olla jo sen verran yli 70 että lähdön hetki voi koittaa milloin vain,ja hän sattuu olemaan kaikkein luovin epeli talossa. Jonkun muun pitää siis ottaa perijänmaalarin paikka hänen poistuttuaan epäläpinäkyvien kirjoista.




















Johanneksen uinuessa kuin viisikesäinen pojanpullero Roosan massu kasvoi jälleen.




















Suvun kantapaikka on tietysti osoitettava Roosallekin,siispä eikun vaan nokat kohti Siniperää ja tuttua liikettä nimeltä Ananasut. Kastehelmikin tosin piti ottaa mukaan,mutta olihan se hyvä tilaisuus Roosalle tehdä enemmän tuttavuutta pinkkipöftukkaiseen anoppiinsa.




















Joku ruma mies ihannoi Roosaa... noh,onneksi Roosa ei ollut kiinnostunut eikä Johanneskaan huomannut mitään vaan leikki mielenrauha kunnossa jonkun kulkukoiran kanssa.




















Juuri kun luuli että hänestä olisi päästy eroon... Manna palasi käyskentelemään vanhalle kotitontilleen,ja Johannes tulikin heti haastamaan riitaa kiistelemällä. Kaikeksi yllätykseksi isosisko olikin samaa mieltä siitä,etteivät palikat ole hauskoja. Sisarusten välit paranivat,tai ainakaan he eivät ole enää raivoissaan toisilleen.




















"Minä pelkään haamuja! Eihän täällä vaan kummittele?" niin,totuus vai pieni valkoinen valhe... Raksun haamu... kuollut ja kuopattu Joonas ja hänen henkensä joka vielä joskus tulee varmasti palaamaan... "Ai mitä? Haamuja? Hahhah,eihän täällä nyt mitään sellaista..."




















Kastehelmi kasvoi vanhukseksi ja kompastui samalla siellä vessassa ollessaan,joten tyylittömien vaatteiden lisäksi hän sai jalkaansa kipsen ja joutuu ontumaan tiensä eteenpäin. (heh,kaverini vihaa tuota suurta Mod-löytöä)




















"Hector tahtoo leikkiä!" "Hanki vaikka leikkijuna." Hector oli aina kerjäämässä jotain Johannekselta... hyvä isä-poika-suhde? Jaa. Johanneksella vain oli aina jotain tärkeämpää tekemistä.




















Hectorin uimahyppykyvyt ovat kuitenkin paljon paremmat kuin Roosan. Huomionkerjuu ei silti auttanut,ja Roosa on Johkun ykkönen vaikka Hector kuinka esittelisi pomppaustaitojaan. Hyppäyskyvyt voivat tietysti riippua kuntopisteistäkin,joita Hectorilla oli 8.




















Hector kasvoi seuraavana päivänä vanhukseksi. Vaikka paita muuttuikin isoisän tapaan vanhahtavammaksi,miehen tyyli on kuitenkin nuorekkaampi kuin harmahtaneen vaimonsa.




















"ARG! En minä tätä tilannut! Palauttakaa kokille! Jääköön mokoma kaljupää sisälle!" Roosan synnytys käynnistyi aivan yllättäen keskellä päivää ja keskellä keittiötä.




















Aw,tämä pikku palleroinen sai nimekseen Aada. Tytöntyllerö peri isänsä hiukset sekä äitinsä silmät ja ihon.




















Roosa oli kuitenkin juuri nimenomaan pelännyt vauvan saamista,ja niinpä hän... no,tuli hulluksi. Onneksi psykiatri tuli hätiin,vaikka muut silminnäkijät pitivätkin Roosaa hermorauniona,tämä kun näytti puhuvan itsekseen.




















Johannes ainakin on hyvä isä,syötti,helli ja leikki Aadan kanssa. Vaavi pääsi myös nukkumaan ihanaan Nalle Puh-kehtoon.




















Roosan raskaus oli mennyt melko hyvin,mutta sen jälkeinen aika taas otti todellakin koville. Roosa ei pystynyt kamalan nälkänsä takia nukkumaan,mutta yrittäessään syödä hän vain nukahti lautaselleen. Johannes ei huomannutkaan tilannetta,vaan rupatteli iloisesti vaimolleen -silloinkin,kun tämä ei todellakaan kuullut mitään.




















Netalla onkin mekaniikka täysissä,siispä rakastettu Uusi Iso Radio sai parhaimman mahdollisen korjaajan rämähtäessään rikki. Tällä kertaa se taisi kuitenkin mennä rikki ennemmin liian vähästä kuin liian kovasta käytöstä,enää kun ei radiota kamalasti jaksettu huudattaa,talon tanssityttö,Mannakin kun oli jo muuttanut.




















Kastehelmi ei halunnut jäädä eläkkelle,eikä sille ollut tarvettakaan,vaavelin vanhemmat kun olivat molemmat työttömiä eikä Kastis itsekään ollut erityisemmin väsynyt työhönsä. Eläkkeen sijaan hän päättikin siis kohota urallaan,siispä hän kohotteli karismaansa harjoittelemalla puhumista.




















SimCityn vakuutusyhtiö tukee surevia hädän hetkellä. Raha rauhoittaa mieltä surun keskellä. Netta oli hankkinut vakuutuksen,jonka edunsaajina oli 4 henkilöä. Esimerkiksi:
Simin Netta ystävä,Ira,sai 460 simoleonia.
Simin Netta lapsi,Hector,sai 4 800 simoleonia.
Simin Netta lapsenlapsi,Manna,sai 288 simoleonia.
Simin Netta lapsenlapsi,Johannes,sai 936 simoleonia.
(eli Netta kuoli,en edes nähnyt tapahtumaa... ja ensimmäistä kertaa simini kuolee vanhuuteen,joten eka kerta kun tuollainen teksti ponnahti minulle... ja Ira Eskola sai enemmän kuin Manna...)




















Roosa toivoi flirttituokiota Hectorin kanssa. o_O Onneksi Johannes tuli pelleilemään ennenkuin hän ehti ryhtymään sen kummempiin toimenpiteisiin.




















"Miksi jätit minulle vain niin vähän? Etkö välittänyt minusta?" epäitsekäs Johannes suri isoäitinsä kuolemaa aivan kamalasti.




















Kastehelmi oli heti alusta alkaen ihanteellinen mummo,ja hoisikin kääröä aina kun muilla ei ollut aikaa.




















Tadaa! Sitä päätettiin sitten viimeinkin alkaa remonttireiskoiksi,eh? Uudet tapetit ja parit uudet lattiatkin.




















"Hmmm... kyllä se ihan minun näköiseni on..." no,toivottavasti ei ihan isänsä näköinen. Toivon mukaan pikku-Aada perii vanhempiensa parhaimmat piirteet eikä Mannanoidu...




















Ja taasko sitä ollaan raskaana? Toivottavasti Roosa ei ala pelkäämään seuraavaakin vauvaa,sillä sehän on ilmiselvästi tulossa. Romantiikkatavoitteinen kun on,hän saattaa järkyttyä huomatessaan menettäneensä linjansa.




















"Apuaah! Sillä on vesikauhu!" ei,Roosa,ei noin. Juuri kun hän päätti olla hyvä äiti tyttärelleen,ja syötti ja helli tätä,hän päättikin sitten myös leikkiä vähäsen,ja heittää vauvelin ilmaan. Se ei tietenkään ollut niin kovin hyvä idea,kun Aada oksensikin sitten äitikullan päälle.




















Aada taaperoitui oikein söpöksi ja sai vielä Nalle Puh-asunkin.




















Aadakin sai oman nallen! Sille hän kertoi kaikki salaisuutensa,mutta varmistukseksi korva piti aina välillä yrittää purra rikki siltä varalta että nallukka olisi ryhtynytkin petolliseksi.

Pa-da-m. Siinä oli sitten tältä päivältä,ja myös viimeinen osa tältä vuodelta. Seuraava osa on tulossa ihan muutaman päivän sisään,ja siinä nähdäänkin lisää neljättä sukupolvea.
Aion katsoa vuoden 2007 ensimmäisen auringonnousun,ja hymyillä tulevaisuudelle... tekeeköhän kukaan muu niin? Hyvää,onnellista,ihanaa ja iloista uutta vuotta kaikille!

lauantaina, joulukuuta 30, 2006

12. Häät ja hautajaiset

Yritän muuten sörkkiä niitä kamera-asetuksia että saisin kuvien laadun paremmaksi,toivottavasti se onnistuu.:>
No,sitten pitemittä puheitta tähän kolmannen sukupolven nuorta aikuisuutta avaavaan osaan.



















Nuoreksi aikuiseksi vartuttuaan Manna kaunistui,ja nenäkin näyttää sittenkin olevan Kastehelmen eikä Joonaksen perua.




















Johannes taas sai jotenkin jyreämmät piirteet ja isohkon nenän. Joka tapauksessa tästä keltapaitaisesta hepusta tulee seuraava perijä. (Radolan äänestyksessä Johku voitti 41-2. Minä muuten alunperin jo vähän niinkuin "päätin",että hänestä tulisi perijä monestakin syystä.)




















Tässä taas on Roosa Neronen. Sallinette kertoa mitä hän täällä tekee. Osakunta piti perustaa uusiksi,sillä se Hectorin perustama (joka muuten pääsi korkeimmalle tasolle) sattumoisin tuhoutui kun kaikki pääsivät yliopistosta. Mannalla oli kuitenkin vain 1 500 simoleonia,joten hän ei voinut vuokrata asuntoa (ja hänen ja Johanneksen piti muuttaa kampukselle erikseen),siispä taloudet yhdistettiin Nerosten kanssa. Roosan veli ja poikaystävä häädettiin keskeyttämään opintonsa,mutta Roosa sai jäädä. Hänhän voisi ottaa osakunnan hoitaakseen kun nämä tyypit lähtevät.




















Raija Leppänen kävi usein katselemassa Johannesta,ja rohkaisikin mielensä ja meni tekemään tuttavuutta. Luonteet eivät vain olleet yhteensopivat vaikka miten yrittivät,ja lisäksi Manna inhosi molempia ja tuli aina tekemään ystävystymisyritykset tyhjiksi esimerkiksi hakkaamalla nyrkkinsä Johanneksen selän läpi.




















Johannes yritti tutustua kaikkien kampuksen kaunottarien kanssa,mutta siedettävän näköisillä ei ollut puhelinta. Yhden hiljaisen ja nätin tytön Johannes löysi,mutta ei tullut tämän kanssa niin hyvin toimeen. Siispä hän tutustui hieman Roosaan,ja he tulivat kuin tulivatkin mainiosti juttuun.




















Johannes sai myös ensisuudelmansa Roosalta. "Hahhahhaa,mää sain ennen Mannaa,hähhähää..." Johannes ajatteli seuraavaksi. Ensimmäiset ajatukset pyörivät tietysti vain Roosassa ja tämän herkullisessa huulipunassa.




















"Jos me nyt alamme seurustelemaan niin sinun pitää kyllä muuttaa ulkonäköäsi!" sen sanottuaan Johannes oli vähällä päästä kohtuullisen rumasta nenästään,mutta lepyttelyn jälkeen Roosa kuitenkin uudisti kampaustaan ja kokeili erilaisia meikkejä. Tummaa tyyliään hän ei silti suostuisi heivaamaan,ja sen hän teki Johkulle harvinaisen selväksi.




















Johannes ja Roosa olivat hyvin rakastuneita ja osoittivat sen selkeästi kaikkialla. Vessassakin he vain muhinoivat.




















Niinpä Johannes ehdotti Roosalle kihlausta ja tyttö suostui,vaikka pelkäsikin kovasti sitoutumista. Hän oli todella onnellinen,mutta ajatus kohta tulevista häistä pelotti häntä hieman. "No eihän meidän tarvitse heti naimisiin mennä..." "Pötyä! Heti ulos täältä ja kaaren alle beibi!" Johannes puolestaan ei jaksanut odottaa naimisiinmenoa.




















Siksipä Johannes päätti ensimmäisen vuoden ensimmäisen periodin suorittamisen sijaan palata takaisin Kaunialaan ja mennä naimisiin Roosan kanssa.




















Ja niin Johkun toive ja romantiikkatavoitteisen Roosan pelko toteutui,he menivät naimisiin.




















Kastehelmi oli kuitenkin ainoa,joka ehti vihkimisen nähdä. Hän olikin hyvin onnellinen poikansa puolesta.




















Joonaskin juoksi paikalle,eikä niin kovin myöhässä. Hectorkin tallusteli paikalle,muttei ollut edes viitsinyt pukeutua juhla-asuunsa. Hänen ja Roosan luonteet eivät sopineet yhteen ollenkaan (on muuten salama jonka päällä on punainen rasti). "Ai sinäkin olet täällä?" Netta puolestaan tepasteli mukaan yöpuvussaan hieman höpsähtäneenä.




















Hääyönä Johannes ei tyytynyt kuherteluun ja suudelmiin,vaan päätti,että lapsia tulisi ryhtyä tekemään pikimmiten. Roosa suostui puuhiin,vaikka pelkääkin vauvan saamista.




















Kun nyt rahasta ei ollut kamalasti pulaa,joku päätti hankkia oikein ison uima-altaan jota Joonas menikin heti "vähän testailemaan."




















Joonaksen lähdettyä päivänokosille Roosa halusi ottaa kaiken irti uuden sukunsa törsäilyistä,eikä hänen uimahyppynsä loppujen lopuksi niin tyylitön ollutkaan.




















Roosa lähtikin sitten turvallisesti syömään kun Joonas palasi uiskentelemaan. Mies onkin lihonut sen verran että kuntoilu tekeekin terää. Mutta ei hän halunnut viettää loppuelämäänsä vedessä. Joku oli kuitenkin poistanut uloskäynnin eikä hän päässyt millään pois altaasta.




















Niinpä Joonas hukkui altaaseen,ja Viikatemies tuli hakemaan häntä muistikirjan ja puhelimen kanssa. Itse kuolemakin kyllä sääli vanhaa miestä,hukkumiskuolemat kun ovat yleistyneet. "Jo viidestuhannes tällä tunnilla..." Joonaksen murha ei koskaan selvinnyt,mutta tikkaat palautuivat takaisin noutajan lähdettyä.




















Kastehelmi ei kuitenkaan tuntenut mitään surua eikä edes saanut pahoja muistoja. Oikeastaan hän oli vallan iloinen,sillä sai ylennyksen ja onkin nyt Myyntiedustaja.




















Hector puolestaan otti isänsä kuoleman hyvin raskaasti. "Miksi sinä... miksei... miksei... tuo hottis typykkä jota en edes tunne..." Roosa ei ymmärtänyt muiden surua vaan kuljeskeli ympäriinsä alusvaatteilla. Eihän hän edes tuntenut Joonasta.




















Netan ajatukset taas olivat sekaisin. "Hyvästi poikani... siis mieheni... eikun poikani... tai mies... kumpi nyt kuolikaan..."




















Netta kuitenkin kuivasi kyyneleensä ja lahjoitti nuoruuden vaatteensa Roosalle,joka oli niistä niin mielissään että lurautti Johannekselle kahdet serenaadit,joista mies oli aivan haltioissaan.




















Maalaus on nyt valmis! Hyvä Netta! (jos joku osaa sanoa miksi muotokuvat vääntyvät noin,niin pyydän,kertokaa!)




















Kastehelmi päätti ottaa härkää sarvista ja kuntoilla itsensä taas solakaksi,mutta siinä kuntolaitteen rämistessä Raksun haamu tuli kummittelemaan. Kastehelmi vilkaisi siihen ja jatkoi kuntoiluaan,samoin Netta joka poikkesi katselemaan hautakukkia.




















Roosa lähti shoppailemaan vaatekaapin täyteen uima-asuja ja alusvaatteita. Mutta mikä noita kaikkia vaivaa,kun ajattelevat että tuommoiset jössikät ovat kuumaa kamaa? Roosa diggaili tuota rumilusta jonkin aikaa ennenkuin sai ajatuksensa kokoon. Kamoon,se kassapoitsu on paljon komeampi!




















Kastis kuntoili koko yön,ja se todella teki terää! Nyt hän on vähintäänkin yhtä hoikka kuin ennen lihoamistaan.




















Kaikkien unet ja unelmat nyt olivat mitä olivat. Yleisimpiä unelmoinnin kohteita olivat suudelmat ja jössikät. Johannes uneksi muutaman kerran Raijasta,mutta enimmikseen itsestään. Roosakin oli useimmiten omien uniensa tähti.




















Viimein Netta sai ennen kuolemaa-projektinsa loppuun! Hän kirjoitti menestysromaanin,ja sai siitä hyvästä 2 460 simoleonia tekijänoikeuskorvauksia.




















Raskaana! Aivan. Tuleekohan sieltä tyttö vai poika? Jonkin ajan kuluttua se selviää. (ja myös se,millaisia lapsista tulee...)




















Johanneksen mielestä oli jo korkea aika tutustuttaa Roosa suvun perinteisiin,joista tietysti vahvin on SSX 3 ja sen väsymätön pelaaminen. Roosa oli aluksi häviöllä mutta oppi hallitsemaan pelin melko nopeasti,ja pian Johannes olikin jo alakynnessä.




















Kastehelmi sai taas ylennyksen! Hän on nyt Apulaisosastopäällikkö. Hyvinhän tuolla liikeuralla menee. (vaikken huippua tavoittelekaan,ainakaan jos pitää alkaa hankkimaan uusia ystäviä tai vastailla vanhojen puheluihin)




















Hector piti puhelimitse yhteyttä Mannaan,jolle kertoi ukin kuolemasta ja velipojan häistä. Myös Hectorin ja Kastehelmen syntymäpäivät lähestyvät,toivottavasti pari pysyy onnellisena.

Millaisen alun Kastehelmi ja Hector saavat uudelle elämänvaiheelleen? Tuleeko heistä kamalia kalkkiksia? Eteneekö Kastehelmi urallaan vielä ylemmäs? Onko Netan lähdön aika jo koittanut? Vauvakuumetta ja ties vaikka mitä... ensijaksossa! Seuraava osa tulee huomenissa. Tähän saa aina kommentoida mitä mielii,kiitos ja kumarrus.